___________________________

KUVIA USKONTOON
___________________________

MIKAEL AGRICOLA   - SUOMEN USKONPUHDISTAJA   1507-1557

Mikael Agricola syntyi Uudellamaalla Pernajan Torsbyn kylässä varakkaan maanviljelijän perheeseen noin 1507. Mikaelin isä Olavi oli i ruotsinkielinen ja äiti luultavasti suomenkielinen. Pernajan kirkkoherra havaitsi Mikaelissa lahjakkuutta .Hän auttoi Mikaelin alkuun tämän pitkälle opintielle

Viipuri oli lähin koulukaupunki. Se oli erittäin kansainvälinen kaupunki, jossa Mikael oppi myös jonkin verran saksaa. Mikael Olavinpoika kirjoittautui Viipurin kaupunkikouluun. Opiskelu oli aloitettava latinan kielestä. Koulupäivä alkoi kello viisi ja päättyi iltapäivällä kello viisi. Sunnuntaisin kaikkien koulupoikien tuli laulaa avustajana messussa.

Kolme vuotta aikaisemmin kuin Agricola tuli Viipuriin kouluun oli Saksassa tapahtunut uskonpuhdistus   1517 Martti Lutherin toimesta. Agricola kuuli luultavasti jo Viipuriin uskonpuhdistuksesta, sillä hän opiskeli Viipurissa yhteensä 8 vuotta.

Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa oli saanut aikaan Vesteråsin valtiopäivillä 1527 asetuksen uskonpuhdistuksesta Kuninkaasta oli tullut oli kirkon korkein johtaja ja kirkon ”liika omaisuus” oli peruutettava valtiolle. Kuningas nimitti Turun piispaksi suomalaisen dominikaanimunkin Martti Skytten. Tälle nimitykselle ei haettu ensimmäistä kertaa paavin suostumusta.

Skytte kutsui Viipurista Johannes Erasmuksenpojan kanslerikseen Turkuun. Hänen mukanaan tuli Mikael Agricola, josta tuli piispan kirjuri Agricolasta tuli piispan kansleri jo vuoden kuluttua, sillä Johannes Erasmuksenpoika kuoli.

Piispa Martti Skytte oli innostunut uudesta luterilaisesta opista ja keskusteli siitä varmaankin kanslerinsa kanssa. Agricola jatkoi samaan aikaan opintojaan papiksi ja aloitti kreikan kielen opiskelun. Valmistuttuaan papiksi hän kierteli piispan kanssa seurakunnissa tarkastusmatkoilla. Näillä matkoillaan hän sai hyvän kokonaiskuvan Suomen kirkollisesta elämästä.

Piispa Skytte lähetti Agricolan omilla varoillaan Saksaan Wittenbergiin. Agricola oli 26-vuotias tullessaan 1536 Wittenbergin yliopistoon. Hän opiskeli 3 vuotta Lutherin työtoverin Philipp Melanchtonin oppilaana.

1537 hän aloitti Uuden testamentin kääntämisen suomeksi. 1539 hän valmistui maisteriksi ja lähti paluumatkalle Suomeen.

Agricola pyysi kuningas Kustaa Vaasalta rahoitusta suomenkieliselle Uudelle testamentille. Kuningas kieltäytyi, joten Agricola painatti sen omalla kustannuksellaan.

Ensimmäinen suomenkielinen kirja oli aapinen 1543. Se sisälsi myös katekismuksen pääkappaleet.

1548 Uusi testamentti ilmestyi Mikael Agricolan kääntämänä. Tässä työssään hän tarvitsi Wittenbergissä oppimaansa kreikankielen taitoa , sillä hän käytti alkukielistä Uutta testamenttia yhdessä ruotsin- latinan- ja saksankielisen tekstin kanssa. Lutherin esimerkin mukaisesti kansan oli itse voitava lukea omalla kielellään Raamattua. Tässä työssään hän loi suomen kirjakielen, mistä hän on saanut kunniamaininnan Suomen kirjakielen isä. Koko Raamattu ilmestyi suomeksi 1642. Siinä on osia, jotka ovat Agricolan suomentamia, mutta hänen työnsä keskeytyi varojen puutteeseen.

Agricola toimi Turussa ensin katedraalikoulun rehtorina . Tähän virkaan joutui aina viimeksi Euroopan yliopistoista palannut.

1554 hänet nimitettiin Turun piispaksi, jossa virassa hän kasvatti koko uuden luterilaisen papiston.

Turun piispat toimivat myös valtiollisissa tehtävissä. Kustaa Vaasa lähetti Agricolan valtuuskunnan kanssa Moskovaan neuvottelemaan  tsaari Iivana Julman kanssa rauhasta. Pitkien neuvotteluiden päätteeksi rauha saatiin solmittua, joka vielä paluumatkalla Novgorodissa vahvistettiin.  Kun seurue oli tullut lähelle Viipuria Uudenkirkon pitäjän Kyrönniemeen, Agricola kuoli. Hänet haudattiin silloiseen Viipurin tuomiokirkkoon.

TEHTÄVIÄ:

Valitse oikeat vastaukset