KUVIA USKONTOON

 

LINKKEJÄ

 

 

 

 

 

PYHÄ BIRGITTA  1303-1373

 

Birgitan ilmestykset

Piispa Hemmingin pyhäinjäännösarkku Turun tuomiokirkossa

Birgittalaisluostarin talo Roomassa

Birgitan kuolema

Birgitan suoliluu pyhäinjäännöslippaassa Piazza Farnesen talossa . Pyhäinjäännökset  Vadstenassa Ruotsissa

 

 

Pyhän Birgitan syntymästä on jo kulunut 700 vuotta. Paavi Johannes Paavali II julisti hänet yhdeksi Euroopan suojeluspyhimyksistä vuonna 1999. Lukutaitoinen, opillista sivistystä saanut nainen, suuren perheen äiti. Pohjoismaiset naiset voivat pitää tätä suurena huomionosoituksena itselleen. 

 Isänsä tahdosta, vastoin omaa tahtoaan, hän joutui solmimaan avioliiton toiseen merkittävään sukuun kuuluvan Ulf Gudmarinpojan kanssa. Avioliitosta syntyi useita lapsia.

 

 

 Birgitta ja Ulf tekivät yhdessä pyhiinvaellusmatkoja, joista merkittävin oli matka pyhän Jaakobin haudalle Espanjaan Santiago de Compostelaan. Matkan jälkeen pariskuntaa ryhtyi "siveään avioliittoon". Ulf kuoli pian matkan jälkeen ehkä 1344.

Birgitta oli 41.vuotias jäädessään leskeksi. Nyt hän alkoi toteuttaa unelmaansa, olla Kristuksen morsian.

Näyt

Birgitan kerrotaan nähneen näkyjä jo 9-vuotiaasta alkaen. Usein näyissä hänelle ilmestyi Jeesus tai Maria , jotka neuvoivat häntä, miten hänen tuli menetellä ja viedä  asioita eteenpäin aina kuninkaalle asti.

 Kutsumusnäyssään hän kuuli pilvestä äänen, joka sanoi:" Nainen, kuule minua. Mene maisteri Matiaksen, rippi-isäsi luo, jolla on kokemusta henkien erottamisesta. Sano hänelle puolestani mitä nyt sanon sinulle: sinusta tulee minun morsiammeni ja kanavani, tulet näkemään ja kuulemaan hengellisiä asioita ja Henkeni tulee olemaan kanssasi kuolemaasi asti."

Oman aikansa tavan mukaan, jos ilmestysten saaja oli nainen, tuli erityisen tarkasti huolehtia siitä, ettei niiden takana ollut paholainen, sillä nainen oli paholaisen toimille huomattavasti miestä alttiimpi.

Birgitalla oli koko ajan käytettävissään sihteeri, miesteologi, joka kirjoitti Birgitan ruotsiksi sanelemat näyt muistiin ja teki niistä latinankielisen version. Birgitta osasi niin paljon latinaa, että pystyi itse tarkastamaan tekstin. Lopullista tekstiä voidaan pitää heidän yhteistyönsä tuloksena.

Piispa Hemming

Birgitta tunsi henkilökohtaisesti Turun piispa Hemmingin. Eräässä näyssä  Birgitta välittää hänelle erikoistehtävän: Hemmingin tuli viedä Kristukselta sanoma paavi Klemens VI:lle. Sanoma oli: Kirkon johdon on tehtävä parannus ja muutettava Avignonista Roomaan. Lisäksi Englannin ja Ranskan välillä puhjennut sota piti saada loppumaan, sillä riemuvuosi 1350 oli tulossa. Hemming lähti seurueineen matkaan, mutta epäonnistui tehtävässään.

Kuningas

Näyissään Birgitta ojentaa myös silloista Ruotsin kuningasta Maunu Eerikinpoikaa.Birgitta kehottaa kuningasta sotaan Novgorodia vastaan katolisen kirkon laajentumiseksi itään.Kuningas laatii testamenttinsa, jossa Birgitan tulevalle sääntökunnalle lahjoitetaan Vadstenan tilukset. Tämä rasittaisi taloudellisesti vasta seuraavaa kuningasta ja takaisi Maunulle paikan taivaan iloisemmalla puolella.

Roomaan

46- vuotiaana  Birgitta lähti Roomaan. Hän halusi saada paavilta hyväksynnän uudelle luostarisäännölleen. Näyssä häntä oli kehotettu olemaan Roomassa niin kauan, kunnes paavi ja keisari olisivat siellä yhtäaikaa.

Roomassa hänet otettiin vastaanNärken prinsessana. Hänellä oli mukanaan suuri seurue, joka oli koottu oman aikansa vaikutusvaltaisimmista henkilöistä . Hän tutustui roomalaisiin mahtisukuihin. Välillä häneen suhtauduttiin noitana, välillä pyhiinvaeltajana  ja suurena näkijänä.

 

Birgittalaisluostarin talo Piazza Farnesella

Hän muutti  Piazza Farnesen varrella olevaan taloon 1354. Talossa noudatettiin näyssä saatua päiväohjelmaa, joka muistutti  luostarielämää. Perjantaisin Birgitalla oli tapana eläytyä Kristuksen kärsimyksiin konkreettisesti: Hän tiputti kuumaa vahaa iholleen, josta seurasi palohaavoja. Viikolla hän repi jo hieman parantuneet haavat kynsillään auki tuottaakseen itselleen jatkuvaa tuskaa.

Usko

Birgitta kehotti kaikkia henkilökohtaiseen katumukseen ja uskoon. Jokaisen tuli oikealla uskon tiellä pitää yllä toivoa ja harjoittaa hyväntekeväisyyttä. Uskoon liittyi pelko Jumalan rangaistuksesta: helvetti ja kiirastuli. Oikeaa Kristuksen seuraamista oli maallisen rikkauden jättäminen, ruuasta ja juomasta pidättäytyminen, mutta kuitenkin kohtuullisesti. Jos ihminen päästi itsensä paastoamalla liian huonoon kuntoon, pääsi paholainen iskemään helposti heikentyneeseen sieluun ja ruumiiseen

Luostarisääntö

Luostarin abbedissa oli Neitsyt Marian sijainen maan päällä. Nunnien piti rukoilla, lukea hengellistä kirjallisuutta, mietiskellä, kutoa, ommella ja kopioida kirjoja.

Birgittalaisluostarit olivat sekä miehiä että naisia varten. Munkit ja nunnat asuivat kuitenkin aivan eri puolilla rakennusta, vain messun aikana he olivat samassa kirkkotilassa, tosin eri kuorissa. Keskiajan miehille oli vaikeaa alistua abbedissan , naisen, alaisuuteen, mutta birgittalaissääntökunnissa tehtiin niin.

Birgitta halusi ennen luostarin perustamista Vadstenaan ja muuttoaan sinne ,käydä vielä pyhiinvaellusmatkalla Palestiinassa. Tällä matkalla hän sairastui eikä voinut enää palata takaisin Ruotsiin. Birgitta kuoli Roomassa Piazza Farnesen talossa 23.7.1373.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 Lähteet: Setälä Ahl (toim.): Pyhä Birgitta Euroopan suojeluspyhimys ( Salmesvuori:

 Birgitta- aatelisneidosta kosmopoliitiksi)Birgitta syntyi Ruotsin Uplannissa merkittävään sukuun, jolla oli poliittista ja taloudellista valtaa.