JUUTALAISUUS

 

 

 

                 

 

 

Vanhan testamentin 2.Mooseksen kirja eli EXODUS kertoo , miten Israelin kansa lähtee Egyptin orjuudesta Mooseksen johdolla kohti Jumalan Abrahamille lupaamaa maata.

Mooseksen historiallisuutta ei ole voitu todistaa, mutta häneen liitetyt kertomukset ovat erittäin keskeisiä juutalaisessa traditiossa, sillä niihin sisltyvät: Ajatus monoteismista, liitosta, tooran välittämisestä ja pääsiäisen viettämisestä.

 

 
 

Israelilaiset (heprealaiset heimot) olivat Vanhan testamentin kertomusten mukaan eläneet Egyptissä patriarkka Jaakobin pojan Joosefin sinne kutsumina noin 300 vuotta. Vähitellen Joosefin hyvät teot faaraolle olivat unohtuneet ja heprealaiset olivat joutuneet orjien asemaan. Faarao, ehkä Ramses II, päätti harventaa muukalaiskansaa ja määräsi kaikki pokalapset heitettäviksi Niiliin.

Faaraon tytär pelastaa Niilistä  pienen Mooseksen ja ottaa tämän hoviin kasvatettavaksi. Aikuistuttuaan Mooses näkee oman kansansa  raatamisen rakennustöissä. Hän tulistuu, kun näkee, miten egyptiläinen kuritti julmasti hänen heimoonsa kuuluvaa työläistä. Mooses tappaa egyptiläisen ja hänen on paettava Midianin maahan, missä hän menee naimisiin sikäläisen papin Jetron tyttären Sipporan kanssa.

 

 

Jumala ilmestyy Moosekselle palavana pensaana. Mikael Toppeliuksen maalaus Haukiputaan kirkossa.

 

 

Jetron lampaita paimentaessaan hän näkee palavan pensaan, jossa Jumala ilmestyy hänelle. Tämä on Mooseksen kutsumus israelilaisten johtajaksi, johtamaan kansa takaisin luvattuun maahan. Mooses vastustelee, ettei hänen puhetaitonsa riittäisi, mutta Jumala lupaa auttaa ja hänellä tulee olemaan apuna myös veljensä Aaron, joka oli puhelahjoiltaan Moosesta parempi.

Mooses ja Aaron joutuvat käymään Faaraon luona useita  kertoja turhaan . Aaronin sauva sai aikaan kymmenen eri vitsausta egyptiläisiä kohtaan. Viimeisen vitsauksen uhatessa, egyptiläisten esikoisten kuolema, israelilaiset viettivät ensimmäisen pääsiäisensä. Kun vitsaus toteutui,egyptiläisten esikoisten kuolema, kansa sai lähteä vaellukselle, joka tuli kestämään 40 vuotta.

Kun matka oli Kaislameren kohdalla ( ehkä nykyisen Suezin lahden pohjoisosa) faarao perui lähtölupauksensa ja lähti joukkoineen takaa-ajoon. Meri jakautui kahtia ja israelilaiset pääsivät ylittämään lahden, kun taas egyptiläiset hukkuivat.

 

 

Hoorebin vuori Siinailla

Mikael Toppelius: Mooses ja laintaulut

 

 

 

 

Matka jatkui kohti Siinainvuorta. Tässä vaiheessa israelilaiset jo nurisivat niukkoja ruoka-annoksia ja muistelivat Egyptin lihapatoja. Nälkäänsä he keräsivät maasta mannaa ja Mooses iski sauvallaan vettä kalliosta.

Kahden kuukauden kuluttua he saavuttivat Siinainvuoren (=Hoorebin vuoren. Nykyään Pyhän Katariinan luostarin takana.), jonka juurelle he leiriytyivät. Mooses nousi vuorelle, missä Jumala teki liiton Mooseksen välityksellä Israelin kansan kanssa. Liiton sinetiksi Jumala antoi Moosekselle tooran, jossa olivat kymmenen käskyä ja muut säädökset.

Kun Mooses palasi alas vuorelta, näki hän, miten Aaron oli valmistanut  kultaisen sonnin kansalle  jumalankuvaksi. Mooses murskasi kaksi laintaulua maahan ja tuhosi sonnin. Jumala ei halunnut enää johtaa kansaa luvattuun maahan, mutta Mooses sai hänet kuitenkin suostuteltua ja Jumala kirjoitutti hänellä uudet laintaulut, jotka Jumalan käskyn mukaan oli pantava liitonarkkuun ja arkku piti sijoittaa pyhäkkötelttaan.

Kansan niskuroinnin johdosta erämaavaellus kesti 40 vuotta. Mooseksen lähettämät tiedustelijat kertoivat Kanaaninmaan olevan täynnä hunajaa ja maitoa, mutta sen kaupungeissa asuvat kansat olivat liian vahvoja valloitettaviksi.

Lopulta kukaan Egypsistä matkalle lähtenyt ei päässyt perille luvattuun maahan vaan vasta seuraava ,matkalla syntynyt sukupolvi.

Mooses  itse sai nähdä luvatun maan Jordanjoen itäpuolelta korkealta Nebo-vuorelta., joka on vatapäätä Jerikon kaupunkia.