LITURGIA= PÄIVÄJUMALANPALVELUS,
Liturgian yhteyteen kuuluu ehtoollinen eli eukaristia. Se toimitetaan jokaisena sunnuntaina ja pyhäpäivinä.
Liturgian osat:
1. Proskomidi
Sana tarkoittaa esiinkantoa. Kirkon alkuaikoina ja edelleenkin joissain maissa ihmiset toivat ehtoollisaineiksi tarkoitettuja leipiä ja viiniä. Se, mitä jäi yli jaettiin vastalahjana liturgian jälkeen kirkkokansalle.
Nykyään proskomidilla tarkoitetaan sitä liturgian osaa, jolloin pappi valmistaa ehtoollisaineet pyhittämistä varten alttarilla ikonostaasin takana olevalla sivupöydällä.
Ehtoollisleipänä on kohotettu vehnäleipä. Taikinasta valmistetaan pieniä pyöreitä leipiä, joista pappi ottaa veitsellä osia ehtoollista varten. Jäljelle jääneistä palasista muodostuu antidora eli kirkkoleivän palaset, jotka liturgian jälkeen jaetaan kirkkokansalle.
2. Opetettavien liturgia
Alkukirkon aikaan ne ihmiset, joita ei oltu vielä kastettu, saivat olla mukana tässä liturgian osassa oppiakseen kristillistä opetusta.
Tähän osaan kuuluu pieni saatto, jolloin pappi kantaa evankeliumikirjan alttarista ikonostaasin eteen ja sieltä takaisin alttariin. Papin edellä kuljetetaan palavaa kynttilää, jolla ilmaistaan Jeesuksessa annettua evankeliumin valoa.
Lukuteksteinä käytetään päivän epistolaa ja evankeliumia. Papin saarna liittyy juuri tähän päivän evankeliumtekstiin. Rukoukset luetaan opetettavien, uskovien, sairaiden ja edesmenneiden puolesta. Tässä ekteniassa kuoro laulaa jokaisen rukouksen välissä Herra armahda tai Anna Herra.
3. Uskovaisten liturgia
Tämä osa alkaa seurakunnan yhteisesti laulamalla kerubiveisulla, jonka aikana on suuri saatto. Pappi kantaa alttarin sivupöydältä ehtoollisaineet kirkkosalin kautta alttaripöydälle pyhitettäviksi. Tällöin kirkkokansa laulaa yhteisesti uskontunnustuksen sitä seuraa liturgian pyhin osa, eukaristia eli kiitosuhri. Pappi rukoilee, että Pyhä Henki muuttaisi leivän ja viinin näkymättömästi Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Papisto nauttii ehtoollisen alttarissa, jonka jälkeen kirkkokansa saa sen kirkkosalissa. Leipä ja viini on sekoitettu yhteen ja se jaetaan lusikalla. Meillä noudatettavan venäläisen perinteen mukaan jaetaan vielä lopuksi kirkkoleivän palaset ja juodaan viiniä, johon on sekoitettu vettä. Liturgian lopuksi kirkkokansa suutelee papin käsiristiä.
Kirkkoleipä
ICXP =Kristusmonogrammi
NIKA=Hän voittaa
VIGILIA
= Sunnuntaita tai juhlapäivää edeltävänä iltana toimitettava palvelus
Vigilian tarkoituksena on toimia yhdistävänä siltana seuraavana päivänä vietettävään liturgiaan.
Vigilian osat
1. Ehtoopalvelus
Ehtoopalveluksen sisältö on kuvaus maailman luomisesta, syntiinlankeemuksesta ja Jeesuksen toisen tulemisen odotuksesta. Maailman luomista kuvaa papin suitsuttaminen alttarissa. Jumalan henki liikkui vetten päällä ennen kuin maailma luotiin.
Kaunis Ehtooveisu sisältyy vigilian tähän osaan. Veisu periytyy jo kirkon marttyyriaikaan.
Lopuksi pappi esittää esirukouksen kaikkien apua tarvitsevien puolesta. Tämän jälkeen hän siunaa kirkon keskiosassa olevalla pöydällä viisi leipää, vehnänjyviä, öljypikarin ja viinipikarin. Tämä on muistuma alkukirkon ajalta, jolloin vigilia saattoi kestää koko yön ja silloin seurakunnan oli välillä syötävä.
2. Aamupalvelus
Kun leivät on siunattu, sammutetaan kirkosta valot, lukija jatkaa lukemalla heksapsalmeja (kuutta psalmia)
Valot sytytetään ja alkaa osa, jossa kuvataan Vapahtajan ylösnousemusta. Sitä kuvastavat evankeliumitekstit, suitsutus, joka symboloi puhdistumista ja rukousta. Seurakunta käy suutelemassa evankeliumikirjaa, jossa on Kristuksen ylösnousemusta esittävä ikoni. Pappi siunaa jonossa hänen luokseen tulevat ristinmerkillä.
3. Ensimmäinen hetki
Ensimmäinen hetki on vigilian päätösosa. Valot sammutetaan ja luetaan psalmeja ja rukouksia, jotka liittyvät sunnuntain liturgiaan. Lopuksi lauletaan veisu voitokkaalle Jumalansynnyttäjälle, voitolliselle sotajoukkojen johtajalle.....Veisun alkuperä on Konstantinopolin asukkaiden kiitos pelastumisesta valloittajilta