Hän syntyi Wilthausissa , nykyisessä Sveitsissä, St Gallenin kantonissa. Hän opiskeli teologiaa Wienissä ja Baselissa . Hänet vihittiin papiksi 1506 ja vuodesta 1519 hänen päätoimialueekseen tuli Zürich.
Vuodesta 1516 hän oli kirjeenvaihdossa Lutherin ystävän Erasmus Rotterdamilaisen kanssa. Hän oli erittäin hyvin perehtynyt Lutherin kirjoituksiin.
Zwinglin käsityksen mukaan ihmisen koko elämän tuli olla jumalanpalvelusta.
Hän alkoi vaatia uudistuksia kirkossa kuten esim. evankelista ehtoollisenviettoa, kuvien poistamista kirkoista ja kirkon vastuuta köyhäinhoidosta. Kaikki kaupungin bordellit tuli myös sulkea.
Zwinglin uskonpuhdistus asetti siis vaatimuksia uskonnolliselle ja yhteiskunnalliselle uudistumiselle.
Hänen uskonpuhdistuksensa oli luonteeltaan kansallinen ja johti Sveitsin protestanttiset ja katoliset kantonit uskonsotaan, jossa Zwingli itse ja 400 muuta hänen kannattajaansa kuolivat.
Suurin ero opillisesti Lutheriin nähden oli käsitys ehtoollisesta. Ehtoollisoppia yritettiin sovitella vielä Marburgissa järjestetyssä uskontokeskustelussa. Yritys jäi tuloksettomaksi. Zwinglille ehtoollinen oli tunnustautumisen ja velvollisuuden merkki, symboli. Ehtoollisaineet vain merkitsivät symbolisesti Kristuksen ruumista ja verta.