Suomessa suurin kirkkokunta on ehdottomasti evankelis-luterilainen kirkko ja siitä syystä  tässä kyseessä olevia kirkkoja kutsutaan meillä vähemmistökirkoiksi. 

 

Näillä kaikilla on yhteinen pohja uskonpuhdistuksessa ja  kaikki ovat syntyneet reformaation yhteydessä syntyneistä kirkoista, mitkä eivät hyväksyneet pavin valtaa: evankelis-luterilaisesta, reformoidusta ja anglikaanisesta kirkosta.

​

Raamattu on  keskeisellä sijalla. Jokaisen tulee henkilökohtaisesti lukea Raamattua,

Raamattua tulkitaan kirjaimellisesti (funfamentalistinen raamatuntulkinta)

Seurakunnan yhteisiä raamattupiirejä

​

Seurakuntaan pääsyn edellytyksenä on ensin henkilökohtaisen uskoontulonkokemus, jonka jälkeen suoritetaan kaste. Ei lapsikastetta. (uskovienkaste)

 

Seurakunta muodostuu vain uskovista =uskovienseurakunta.

​

Jumalanpalvelukset ovat vapaamuotoisia: musiikkia, yhdessä laulamista, rukoilua, puheita,todistuspuheenvuoroja, joissa puhuja voi esim. kertoa, miten hän tuli uskoon.

​

Kirkoilla on omia avustusjärjestöjä vähäosaisille. Varoja voidaan kerätä erilaisilla keräyksillä, ja kirpputoreilla.

​

Kirkot haluavat olla riippumattomia valtiosta eivätkä ne voi periä kirkollisveroja. Seurakuintalaiset kustantavat oman toimintansa.

​

Kirkkojen johdossa on maallikkoja.

​

​

​

​

​

​

​