top of page

KAMI on keskeinen shintolaisen uskomusmaailman käsite. Kamia voidaan luonnehtia jumalalliseksi hengeksi, joka sisältyy kaikkeen olemassaolevaan: taivaassaa ja maan päällä, vuorissa ja joissa, auringossa ja kuussa, kasveissa , eläimissä ja ihmisissä. Kuitenkin erityisen pyhiä , siis kamien suosiossa olevia ovat Fuiji-vuori, kirsikankukat, Bonsai- ja Sakaki-puut sekä hoidetut puutarhat, jotka näyttävät luonnontilassa olevilta, mutta todellisuudessa ovat pikkutarkasti suunniteltuja ja hoidettuja. Kysymys on siis panteistisesta jumalakäsityksestä.


Alkuperäisessä shintolaisuudessa kameja palveltiin luonnossa eikä tämä vaatinut varsinaisia rakennettuja pyhäkköjä. Edelleenkin kameja voidaan palvella luonnossa ilman mitään pyhäkköä..

Jotkut eläimet, kuten valkoinen hevonen ja kettu, ovat jumalien sanansaattajia. Kamit eivät vaadi eläinuhreja. Kamit voivat olla tavallisissa työkaluissa, mutta erityisesti miekat ovat edelleenkin palvonnan kohteita joissakin pyhäköissä.

Kameja voi olla kahdenlaisia, toiset tuottavat ihmisille hyvää ,toiset pahaa ja juuri näitä pahoja kameja vastaan pyhäkköjen papit ja aikaisemmassa vaiheessa shamaanit auttoivat  suojautumaan.

Monissa japanilaisissa saduissa ja tarinoissa nämä pahat henget, kamit, pelottelevat ihmisiä aiheuttaen monenlaista epäjärjestystä.

Shintolaiset palvovat pyhäköissä näkymättömissä olevia jumalpersoonia (shintai) ja  korvaavia olentoja (mitamashiro) kumpaakin voidaan kutsua kamiksi  Ihmiset eivät  tee mitään eroa näiden välillä. Jumalpersoonat asettuvat korvaaviin olentoihin. 

Auringonjumalatar Amaterasu nousee luolastaan. Kuva Shunsai Toshimasa (1885-1898) Wikimedia Commons

Jumalien alkuperästä

Shintolaisuudessa ei ole varsinaisia pyhiä kirjoja, jotka paljastaisivat jumalien nimet. Shintolainen mytologia on koottuna kahteen  tekstikokoelmaan KOJIKI JA NIHONSHOKI. Nämä tekstit sisältävät ainakin 118 jumalan nimen. Japanilaiselta jumalien lukumäärää kysyttäessä hän voi vastata vain, että niitä on lukematon määrä. 

Kuitenkin yhdeksi merkittävimmistä jumalista nousee AMATERASU-AURINGONJUMALATAR. Hänen luojakseen selitetään  jumalaista sisarusparia  Izanagia ja Izanamia, jotka esiintyvät nykyään kahtena kivenä meressä , ja joita yhdistää shimenawa köysi. Tämä sisaruspari loi Japanin saaret ja kaikki tärkeimmät jumalat. 

Auringonjumala Amaterasu asuu Isen pyhäkön hondenissa siis pyhäkön sisimmässä osassa  olevassa peilissä (joka itsessään on jumalpersoona). Tästä jumalattaresta sai alkunsa myytin mukaan myös Japanin keisareiden sukulinja nykyiseen (tennoon , auringosn poikaan) keisariin Naruhitoon. Tosin toisen maailmansodan jälkeen keisari kielsi jumaluutensa kuuluisassa radiopuheessaan Japanin häviön jälkeen.

​

Amaterasu Omikamin symboli näkyy edelleen Japanin lipussa "aurinkolippu" ja Japania kutsutaankin nousevan auringon maaksi.

Buddhalaisuuden tulon jälkeen Japaniin alkoivat lukemattomat mahajanabuddhalaisuuden jumalat kietoutua paikallisiin shintolaisiin jumaliin. Monien shintojumalien nimet pohjautuvat sanskritin kielisiin nimiin. Tästä on hyvänä esimerkkinä seitsemän onnenjumalaa,jotka ovat lähtöisin

Japanista, Intiasta ja Kiinasta. Vain yksi on kotoisin Japanista (Ebisu) ja Japanin alkuperäiskansojen Shinto-perinteestä. Neljä on Intian hindu-buddhalaisesta pantheonista (Daikokuten, Bishamonten  Benzaiten ja Kichijoten) ja kaksi kiinalais- taolais-buddhalaisista perinteistä (Hotei,  Fukurokuju). 

IKONI

HOTEI, alkuperä Zen-munkki, yltäkylläisyyden jumala,   EBISU, ammattien, erityisesti kalastajien suojelija,   KICHIJOTEN, alkuperä hindulaisuuden Laksmi jumalatar, kauneuden ja ansiollisuuden jumalatar,   BISHAMONTEN, johtajuuden jumala hindulaisuudesta,  BENTSAITEN , alkuperä  hindulaisuuden Sarasvati, musiikin ja kulttuurin suojelija.   FUKUROKUJU, alkuperä taolaisuudessa, oli alkujaan kiinalainen munkki, pitkämielisyyden jumala.   DAIKOKUTEN, varallisuuden jumala .

​

Suosituimmat onnellisuuden jumalat ovat Daikokuten ja Ebisu

bottom of page