Vanha testamentti Uusi testamentti Uuden testamentin synty Uuden testamentin syntytausta Evankeliumit Fariseukset Saddukeukset Essealaiset Selootit UT:n henkilöitä Apostoli Paavali Paavalin lähetysmatkat karttoineen
Apostoli Paavalin lähetysmatkakat karttoineen
Ensimmäinen lähetysmatka 45-47
Matka alkaa Antiokiasta, missä Paavali oli ollut 14 vuotta.. Tämä seurakunta koostui suurelta osin ei-juutalaisista kristityistä (täällä alettiin käyttää kristitty sanaa ensimmäisen kerran). Barnabas oli seurakunnan johtajia, joka tuki Paavalia. Seurakunta lähetti heidät Kyproksen saarelle ja sieltä Vähän Aasian Pergeen, Pisidian Antiokiaan, Lystraan, Derbeen ja Ikonioniin. Matkalaiset aloittivat julistuksensa aina ensin diasporajuutalaisten luota, mutta eivät kokeneet juurikaan menestystä. Jos menestystä tuli, toiset yllyttivät nousemaan vastaan, Välillä heitä pidetään Zeus- ja Hermes-jumalina, välillä kivitetään henkihieveriin. Palattuaan takaisin he kertoivat seurakunnalle Jumalan tehneen heidän kauttaan suuria tekoja ja että Jumala oli avannut uskon oven muillekin kuin juutalaisille.
Toinen lähetysmatka 49-51
Kappadokian maisemia
Tälle matkalle lähtee Paavalin mukaan Silas ja Lystrasta seuraan liittyy Timoteus.
Troaksessa Paavali näki näyn makedonialaisesta miehestä, joka kutsui häntä Makedoniaan, siis meren toiselle puolelle. Täällä mukaan liittyy ehkä myös Luukas. Matkalaiset noudattava näkyä ja matkustavat laivalla Pohjois-Kreikkaan (nykyisin) Neapolikseen ja sieltä Filippiin. Täällä he saavat ensimmäisen euroopanpuoleisen käännynnäisen, purppurakauppiaan Lyydian. Orjatytön ennustajahengestä vapauttaminen tuo matkalaisille vaikeuksia, koska isäntä menettää tuloja. Asiasta syntyy riita ja viranomaiset ruoskivat Paavalin ja telkeävät seurueen vankilaan. Maanjäristys vapauttaa heidät ja vanginvartija kääntyy kristityksi.
Tessalonikan satamakaupungissa he saavat asua Jasonin talossa ja tessalonikalaiset ovat kiinnostuneita Paavalin puheista. Juutalaiset kuitenkin nostavat mellakan heitä vastaan ja heidän on paettava Beroiaan keskellä yötä. Paavali koki beroijalaiset avarakatseisimmiksi kuin tessalonikalaiset, mutta menestys jäi vähäiseksi, sillä juutalaiset tulivat heidän perässään Tessalonikasta ja kiihottivat kansan heitä vastaan. Paavali jatkoi yksin matkaa
Ateenaan.
Paavalia kauhistutti kaupungin kaikki epäjumalien kuvat .Sitten hän näki alttarin, jossa oli kirjoitus "tuntemattomalle jumalalle". Hän piti puheensa tähän aiheeseen nojautuen .Areiopagilla neuvoston edessä, jonne muutamat epikurolaiset ja stoalaiset filosofit olivat hänet vieneet väiteltyään hänen kanssaan. Puhe herätti joissakin mielenkiintoa esim. Areiopagin tuomioistuimen jäsenessä Dionysoksessa. Mitään suurempaa menestystä Ateena ei tarjonnut Paavalille.
Ateenasta Paavalin matka jatkui Korinttiin, mistä hän sai mukaansa avioparin Aquilan ja Priskillan. Täällä hän vietti puolitoista vuotta ja elätti itsensä teltantekijänä. Täältä hän kirjoitti myös kirjeensä tessalonikalaisille, ehkä 51-52 jKr. Täälläkin juutalaiset veivät hänet viranomaisen, käskynhaltija Gallion eteen, joka ei välitä juutalaisten syytöksistä.
Matka jatkui Efesokseen, jossa Paavali ei viivy kauaa, sillä hän kiiruhtaa Kesareaan , Jerusalemiin ja matkansa lähtöpaikkaan Antiokian seurakunnan luokse
Kolmas lähetysmatka 52-56
Paavali halusi lähteä Antiokiasta, kotiseurakunnastaan tarkastamaan perustamiensa seurakuntien tilaa. Hän kulki Vähän-Aasian poikki kohti Efesoa, jossa hänen edellisellä matkallaan tapaamansa Aquilla ja Priskilla olivat jatkaneet lähetystyötä.
Paavalin aikaan Efeso oli merkittävä vilkas satamakaupunki. Siellä oli suuri Artemis-jumalattaren temppeli, yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Siellä on edelleenkin 24000 henkeä vetävä teatteri. Siellä oli 600 metriä pitkä upea tie, joka johti satamasta teatteriin. Mitä enemmän käännynnäisiä Paavali sai kristinuskoon sitä vähemmän ihmiset ostivat Artemis-jumalan patsaita. Tästä niiden tekijät, hopeasepät huolestuivat ja nostivat mellakan teatterin luona Paavalia vastaan. Mutta Rooma on oikeusvaltio ja virkamiehet saavat taltutettua mellakan vedoten oikeudellisiin seuraamuksiin.
Efesossa hän tapaa myös Apolloksen, joka saarnaa evankeliumia, mutta ei ole kuullutkaan muusta kuin Johanneksen kasteesta. Efeson kristityt oikaisevat hänen käsityksiään.
Kun Paavali ei saa taivutettua juutalaisia synagogassa puolelleen, hän jättää synagogan ja siirtyy opettamaan Tyrannoksen koukuun, jossa työ jatkuu kaksi vuotta
Matka jatkui Makedoniaan, jossa Paavali rohkaisee uskonveljiään. Paluumatkalla hän ei halua poketa enääEfesoksessa vaan pyytää sen seurakunnan vanhimpia luokseen Miletokseen. Täällä hän pitää heille jäähyväispuheen, jossa ennustaa jo oman kohtalonsa . Hän muistuttaa , että on aina hankkinut itse leipänsä omalla työllään ja antanut siitä myös vähäosaisille.
Matkalaiset lähtevät laivalla saaten kautta kohti Pataraa, missä on laivan vaihto kohti Tyrosta. Täällä Paavali saa ensimmäisen varoituksen, ettei hänen pitäisi matkustaa Jerusalemiin, mutta hän vastaa:"Minä olen valmis kahleisiin ja kuolemaankin Jerusalemissa Herran Jeesuksen nimen tähden."
Jerusalemissa
Jerusalemissa Paavali kiirehtii tapaamaan seurakunnan johtajan, Jeesuksen veljen Jaakobin ja muita seurakunnan johtajia.Jaakob oli kuullut kaupungilla leviävistä vaarallisista huhuista, että Paavali oli pakanoiden keskuudessa liikkuessaan kehottanut myös juutalaisia hylkäämään Mooseksen lain noudattamisen.. Väärinkäsitysten oikaisemiseksi Jaakob kehotti Paavalia maksamaan temppelissä neljän miehen puolesta, jotka olivat tehneet juutalaisen uhrilupauksen. Paavali suostuikin tähän ja ilmoitti tästä temppelin papeille, jotka varasivat toimitusta varten ajan Paavalille. Kun Paavali meni sovittuna aikana temppeliin, näkivät muutamat juutalaiset hänet ja kävivät häneen käsiksi ja saivat vielä yllytettyä toisiakin Paavalia vastaan. Paavalin hengen pelastaa läheisessä Antonian linnassa oleva roomalaisen sotaväenosaston komentaja Claudius Lysias. Hän vangitsee Paavalin, mutta antaa hänen puhua ensin väkijoukolle. Komentajalle selviää, että Paavali on Rooman kansalainen eikä hän voi tästä syystä väkijoukon vaatimuksista huolimatta myöntyä Paavalin ruoskimiseen. Komentaja vei Paavalin kasarmiin turvaan väkijoukon raivolta.
Kesarea
Komentaja saa kuulla juutalaisten salajuonista Paavalia vastaan ja hän vie Paavalin aseistettujen sotilaiden turvaamana Kesareaan, noin 100 kilometrin päähän, missä asuu roomalainen maaherra Antonius Felix. Kesarean ajasta sukeutuu pitkä vankeus Paavalille.Maaherra vaihtuu eikä kukaan oikein tiedä, mitä Paavalin asiassa pitäisi tehdä. Paavali vetoaa oikeusasiassaan Rooman keisariin, sillä Rooman kansalaisena hänellä on tähän oikeus.. Maaherra Festus toteaa:"Olet vedonnut keisariin, niinpä menet keisarin eteen."
Vankina kohti Roomaa
Vangit annettiin sadanpäällikkö Juliuksen valvontaan. Laivaa vaihdetaan eri satamissa useaan kertaan, lopuksi Myrran satamassa he nousevat Italiaan viljalastissa olevaan laivaan.. Syyskuun myrskyt alkavat matkalaisten ollessa Kreetan tienoilla. Laiva ajelehtii Välimerellä neljätoista päivää. Kaikki pelkäävät laivan joutumista vaarallisille hiekkasärkille ja siksi laivan lastia on kevennettävä. Vilja heitetään mereen ja laiva ajautuu hiekkasärkille, matalaan lahdenpoukamaa, Matkustajat havaitsevat olevansa Maltalla.
Maltan asukkaat kohtelevat hyvin haaksirikkoisia. Paavali sytyttää nuotion, mutta risujen joukosta tulee esiin kyy. Se puree Paavalia käteen, mutta Paavalille ei tapahdu mitään. Toinenkin ihme tapahtuu: Paavali parantaa saaren ylimmän virkamiehen Publiuksen isän. Kaiken kaikkiaan haaksirikkoutuneen joutuvat viettämään saarella kolme kuukautta ennen kuin he voivat jatkaa matkaansa
kohti Roomaa..
Laiva vie heidät Syrakusaan, sieltä Italian "saappaan kärjessä" olevaan Regiumiin ja sieltä laivalla edelleen Puteoliin. Täältä matkalaiset kävelevät Via Appiaa pitkin Roomaan. Jo ennen Roomaa Paavalia tulevat vastaan Roomassa asuvat kristityt. Roomassa siis oli jo kristillinen seurakunta ennen Paavalin saapumista.
Roomassa Paavali saa asua omassa vuokra-asunnossa vanginvartijan valvonnassa. Vankeus on ollut ilmeisen löysää, sillä Paavali sai vapaasti ottaa vastaan vieraita ja "Hän julisti Jumalan valtakuntaa ja opetti, kuka Herra Jeesus Kristus on, avoimesti ja kenenkään estämättä."