ORTODOKSINEN KIRKKO KATOLINEN KIRKKO KIRKON ERO 1054 PROTESTANTTISET KIRKOT LUTERILAINEN LIRKKO REFORMOIDUT KIRKOT ANGLIKAANINEN KIRKKO MUITA PROTESTANTTISIA YHTEISÖJÄ SUOMEN KIRKON HISTORIAA
FRANCISCUS ASSISILAINEN
Franciscus Assisilainen on yksi kuuluisimmista katolisen kirkon suojeluspyhimyksistä. Hänet on julistettu luonnonsuojelun pyhimykseksi.
Fransiscus syntyi vuonna 1182 pienessä Assisin kylässä Keski-Italiassa. Hänen koko nimensä oli Giovanni Bernardone, mutta Franciscuksen isä antoi hänelle lempinimen Francesco eli pikku ranskalainen. Lempinimi tuli Franciscuksen äidin kotimaasta, Ranskasta.
Nuorempana Franciscus vietti samanlaista elämää kuin muut ikäisensä, mutta ollessaan 25-vuotias, hän joutui ollessaan sotaretkellä Perugiassa vangiksi. Hän virui tyrmässä sairaana vuoden, jonka aikana Jumala puhui hänelle.
Vapauduttuaan Franciscus alkoi auttaa köyhiä ja sairaita, esim. spitaalisia taloudellisesti , mikä rikkaan kangaskauppiasisän mielestä oli järjettömyyttä.
Franciscus Assisilainen. Rauman kirkon edessä
Franciscus sai uuden elämäntehtävän ollessaan San Damianon kappelissa, jossa hän kuuli Jumalan sanovan; "Franciscus, etkö näe että ,taloni rappeutuu? Ryhdy korjaamaan sitä." Franciscus hankki tiiliä isänsä rahoilla ja alkoi korjata San Damianon kappelia. Tämäkään tuhlaus ei ollut isän mieleen. Franciscuksen itsensä olisi pitänyt ostaa itselleen hienoja vaatteita, jotta kaupunkilaiset olisivat nähneet ja arvostaneet häntä itseään menestyvänä liikemiehenä. Nämä vaatimukset johtivat isän ja pojan suhteiden välirikkoon. Franciscus palautti perheelleen kaiken omaisuutensa viimeistäkin vaateriepua myöden.
Nyt hän alkoi kiertää kyliä ja kaupunkeja kertoen uudesta elämäntavasta , köyhyydessä elämisestä. Heräsi kysymys, oliko oikein, että kirkko eli rikkauden ja valla keskellä? Olivatko sanat "taloni rappeutuminen" ja kehotus sen korjaamiseen tarkoittanutkin muuta kuin pienen kappelin korjaamista uusilla tiilillä?
Hänen ympärilleen kokoontui samoin ajattelevia ensin pieneksi joukoksi, joka alkoi nopeasti laajentua. Yksi tästä joukosta oli veli Leo, joka kirjoitti myöhemmin Franciscuksen elämäkerran ja julkaisi hänen runojaan, joista kuuluisin on Aurinkolaulu.
Franciscuksen seuraajia alettiin kutsua fransiskaaneiksi, kerjäläisveljiksi ja Franciscus lähetti heidät kiertämään maailmaa . Heidän ainoa sääntönsä oli, ettei saanut omistaa mitään. Fransiskaanien täytyi ansaita ruokansa työllä tai kerjäämällä. Kun muut ihmiset katselivat, kuinka nöyriä nämä Jumalalle omistautuneet olivat, he alkoivat itsekin auttaa köyhiä. Syntyi suuri kansanliike, jota piispat katselivat peläten. Piispat ajattelivat, että Franciscus olisi kirkolle vaarallinen kerettiläinen. Kerettiläisiä varten katolisella kirkolla oli tehokas ja pelätty keino heidän vaientamisekseen: inkvisitio.
Lopulta kuitenkin paavi Innocentius III antoi vuonna 1209 ”Jumalan pikku köyhälle” jota nimeä Franciscus itse itsestään käytti,luvan jatkaa saarnatoimintaa. Ainoa ehto oli, että heidän piti käyttää virallisia munkinvaatteita ja sitoutua ehdottomaan kuuliaisuuteen katolista kirkkoa kohtaan.
Joukko kasvoi nopeasti ja jo 1200-luvun lopussa heitä oli 30 000 ympäri Eurooppaa. Erityistä heille oli, etteivät he olleet sidottuja kiinteisiin paikallisluostareihin, vaan he kiertelivät vapaasti paikasta toiseen ja olivat usein tavallisen kansan keskuudessa hyvin suosittuja.
Naiset halusivat myös liittyä sääntökuntaan ja heitä varten perustettiin
Klarissojen sääntökunta.
Franciscus liittyi ristiretkeläisten joukkoon ja sai tilaisuuden saarnata Egyptissä islaminuskoiselle sulttaanille.
Franciscus oli kuullut messussa ollessaan Jeesuksen sanat opetuslapsilleen ja ne herättivät hänet:" Älkää varatko vyöhönne kultaa, hopeaa tai kuparia älkääkä ottako mukaanne laukkua, älkääkä ylimääräistä paitaa, älkää jalkineita tai sauvaa. Työmies on ruokansa ansainnut."
Fransiscuksen luovuttua johtotehtävistään, hän kävi usein Alverno-vuorella rukoilemassa. Siellä hän sai stigmat käsiinsä ja jalkoihinsa, samanlaiset haavat kuin Jeesuksella oli ollut.
Franciscus Assisilainen kuoli 3. lokakuuta 1226 Portiuculan kappelissa pelkällä maalattialla maaten. Hän oli silloin 44-vuotias.
Piispa Jari Jolkkosen ohjelma Franciscus Assisilaisesta