ORTODOKSINEN KIRKKO KATOLINEN KIRKKO KIRKON ERO 1054 PROTESTANTTISET KIRKOT LUTERILAINEN LIRKKO REFORMOIDUT KIRKOT ANGLIKAANINEN KIRKKO MUITA PROTESTANTTISIA YHTEISÖJÄ SUOMEN KIRKON HISTORIAA
PYHÄ BIRGITTA 1303-1373
Pyhän Birgitan syntymästä on jo kulunut yli 700 vuotta. Paavi Johannes Paavali II julisti hänet yhdeksi Euroopan suojeluspyhimyksistä vuonna 1999. Lukutaitoinen, opillista sivistystä saanut nainen, suuren perheen äiti. Pohjoismaiset naiset voivat pitää tätä suurena huomionosoituksena itselleen.
Isänsä tahdosta, vastoin omaa tahtoaan, hän joutui solmimaan avioliiton toiseen merkittävään sukuun kuuluvan Ulf Gudmarinpojan kanssa. Avioliitosta syntyi useita lapsia.
Birgitta ja Ulf tekivät yhdessä pyhiinvaellusmatkoja, joista merkittävin oli matka pyhän Jaakobin haudalle Espanjaan Santiago de Compostelaan. Matkan jälkeen pariskuntaa ryhtyi "siveään avioliittoon". Ulf kuoli pian matkan jälkeen ehkä 1344.
Birgitta oli 41.vuotias jäädessään leskeksi. Nyt hän alkoi toteuttaa unelmaansa, olla Kristuksen morsian.
Birgitan ilmestykset
Näyt
Birgitan kerrotaan nähneen näkyjä jo 9-vuotiaasta alkaen. Usein näyissä hänelle ilmestyi Jeesus tai Maria , jotka neuvoivat häntä, miten hänen tuli menetellä ja viedä asioita eteenpäin aina kuninkaalle asti.
Kutsumusnäyssään hän kuuli pilvestä äänen, joka sanoi:" Nainen, kuule minua. Mene maisteri Matiaksen, rippi-isäsi luo, jolla on kokemusta henkien erottamisesta. Sano hänelle puolestani mitä nyt sanon sinulle: sinusta tulee minun morsiammeni ja kanavani, tulet näkemään ja kuulemaan hengellisiä asioita ja Henkeni tulee olemaan kanssasi kuolemaasi asti."
Oman aikansa tavan mukaan, jos ilmestysten saaja oli nainen, tuli erityisen tarkasti huolehtia siitä, ettei niiden takana ollut paholainen, sillä nainen oli paholaisen toimille huomattavasti miestä alttiimpi.
Birgitalla oli koko ajan käytettävissään sihteeri, miesteologi, joka kirjoitti Birgitan ruotsiksi sanelemat näyt muistiin ja teki niistä latinankielisen version. Birgitta osasi niin paljon latinaa, että pystyi itse tarkastamaan tekstin. Lopullista tekstiä voidaan pitää heidän yhteistyönsä
tuloksena.
Piispa Hemmingin pyhäinjäännösarkku Turun tuomiokirkossa
Piispa Hemming
Birgitta tunsi henkilökohtaisesti Turun piispa Hemmingin. Eräässä näyssä Birgitta välittää hänelle erikoistehtävän: Hemmingin tuli viedä Kristukselta sanoma paavi Klemens VI:lle. Sanoma oli: Kirkon johdon on tehtävä parannus ja muutettava Avignonista Roomaan. Lisäksi Englannin ja Ranskan välillä puhjennut sota piti saada loppumaan, sillä riemuvuosi 1350 oli tulossa. Hemming lähti seurueineen matkaan, mutta epäonnistui tehtävässään.
Kuningas
Näyissään Birgitta ojentaa myös silloista Ruotsin kuningasta Maunu Eerikinpoikaa.Birgitta kehottaa kuningasta sotaan Novgorodia vastaan katolisen kirkon laajentumiseksi itään.Kuningas laatii testamenttinsa, jossa Birgitan tulevalle sääntökunnalle lahjoitetaan Vadstenan tilukset. Tämä rasittaisi taloudellisesti vasta seuraavaa kuningasta ja takaisi Maunulle paikan taivaan iloisemmalla puolella.
Birgittalaisluostarin talo Roomassa
Roomaan
46- vuotiaana Birgitta lähti Roomaan. Hän halusi saada paavilta hyväksynnän uudelle luostarisäännölleen. Näyssä häntä oli kehotettu olemaan Roomassa niin kauan, kunnes paavi ja keisari olisivat siellä yhtäaikaa.
Roomassa hänet otettiin vastaan Närken prinsessana. Hänellä oli mukanaan suuri seurue, joka oli koottu oman aikansa vaikutusvaltaisimmista henkilöistä . Hän tutustui roomalaisiin mahtisukuihin. Välillä häneen suhtauduttiin noitana, välillä pyhiinvaeltajana ja suurena näkijänä.
Birgittalaisluostarin talo Piazza Farnesella
Hän muutti Piazza Farnesen varrella olevaan taloon 1354. Talossa noudatettiin näyssä saatua päiväohjelmaa, joka muistutti luostarielämää. Perjantaisin Birgitalla oli tapana eläytyä Kristuksen kärsimyksiin konkreettisesti: Hän tiputti kuumaa vahaa iholleen, josta seurasi palohaavoja. Viikolla hän repi jo hieman parantuneet haavat kynsillään auki tuottaakseen itselleen jatkuvaa tuskaa.
Usko
Birgitta kehotti kaikkia henkilökohtaiseen katumukseen ja uskoon. Jokaisen tuli oikealla uskon pitää yllä toivoa ja harjoittaa hyväntekeväisyyttä. Uskoon liittyi pelko Jumalan rangaistuksesta: helvetti ja kiirastuli. Oikeaa Kristuksen seuraamista oli maallisen rikkauden jättäminen, ruuasta ja juomasta pidättäytyminen, mutta kuitenkin kohtuullisesti. Jos ihminen päästi itsensä paastoamalla liian huonoon kuntoon, pääsi paholainen iskemään helposti heikentyneeseen sieluun ja ruumiiseen
Vadstenan luostarin perustamisasiakirja
Luostarisääntö
Luostarin abbedissa oli Neitsyt Marian sijainen maan päällä. Nunnien piti rukoilla, lukea hengellistä kirjallisuutta, mietiskellä, kutoa, ommella ja kopioida kirjoja.
Birgittalaisluostarit olivat sekä miehiä että naisia varten. Munkit ja nunnat asuivat kuitenkin aivan eri puolilla rakennusta, vain messun aikana he olivat samassa kirkkotilassa, tosin eri kuorissa. Keskiajan miehille oli vaikeaa alistua abbedissan , naisen, alaisuuteen, mutta birgittalaissääntökunnissa tehtiin niin.
Birgitta halusi ennen luostarin perustamista Vadstenaan ja muuttoaan sinne ,käydä vielä pyhiinvaellusmatkalla Palestiinassa. Tällä matkalla hän sairastui eikä voinut enää palata takaisin Ruotsiin. Birgitta kuoli Roomassa Piazza Farnesen talossa 23.7.1373.
Tänäänkin Piazza Farnesen talossa toimivassa Birgittalaisluostarissa säilytetään Pyhän Birgitan suoliluuta pyhäinjäännöksenä.
Pyhän Birgitan arkku Vadstenan luostarikirkossa.
Gunnar Bach Pedersen GNU Free Documentation License
VADSTENAN LUOSTARI
Kuningas Maunu Eerikinpoika antoi testamentissaan luvan Vadstenan birgittalaisluostarin perustamiseen. Pyhä Birgitta ei itse ehtinyt olla luostarissaan. Hänen seuraajakseen tuli hänen tyttärensä Katariina, joka oli ollut Roomassa hänen kanssaan ja toi äitinsä maalliset jäännökset Vadstenaan.
Luostarista tuli nopeasti hyvin suosittu ja se sai paljon lahjoituksia. Se veti Suomsta asti pyhiinvaeltajia puoleensa, sillä ihmekertomukset Birgitan ihmetöistä alkoivat levitä. Birgitan taivaallisen voiman katsottiin olevan voimallisemmin vaikuttavaa, jos rukoilija itse hänen pyhäinjäännöstensä äärellä rukoilemassa apua.
Nykyään Vadstenassa toimii edelleen luostari ja se on merkittävä uudelleen herännyt pyhiinvaelluskeskus
NAANTALIN BIRGITTALAISLUOSTARI