ANGLIKAANISEN KIRKON MUOTOUTUMINEN
Henrik VIII
KATOLISEN KIRKON "USKON PUOLUSTAJASTA" ENGLANNIN KIRKON PÄÄKSI
Englannin kuningas Henrik VIII oli ollut paavin arvostama kuningas taistelussa Lutherin "harhaoppeja" vastaan ja saanut tästä syystä paavilta "uskon puolustaja" arvonimen.
Välit paavin kanssa kiristyivät kuitenkin, koska paavi ei myöntänyt hänelle avioeroa Katariina Aragonialaisesta (joka oli katolisen kirkon arvostaman hallitsijaparin Ferdinandin ja Isabellan tytär). Avioliitosta ei ollut syntynyt tulevaa hallitsijaa Englannille. Tämä ei ollut paaville pätevä syy avioliiton purkamiseksi, joten Henrik VIII julistautui itse Englannin kirkon pääksi. Vasta kolmas avioliitto takasi hallitsijasuvun jatkumisen.
Henrik kahdeksannen vaimot: Katariina Aragonialainen, Anna Boleyn, Jane Seymour, Anna Kleveläinen, Katariina Howard ja Katariina Parr.
Henrik VIII ei ollut mitenkään ihastunut protestanttisten kirkkojen oppeihin, Kuninkaan käskystä papiston yleiskokous nimitti kuninkaan Englannin kirkon pääksi 1531. Tämän jälkeen jokaisen Englannin kirkon papin oli vannottava kuninkaalle uskollisuudenvala. Tämä koski myös korkeita valtion virkamiehiä kuten kuninkaan kansleria Thomas Morea, joka tunnettiin humanistina.
Hans Holbain: Thomas More
More ei suostunut vannomaan uskollisuudenvalaa katolisen opin kannattajana ja hänet mestattiin.
Maria Tudor
Thomas Cranmer
Kuningas nimitti Canteburyn arkkipiispaksi teologian professorin Thomas Cranmerin, joka oli tutustunut luterilaiseen kirkkoon ja loi tältä pohjalta Englantiin oman kirkon, joka ei enää ollut riippuvainen paavista. Canmer laati kirkkoa varten Yleisen rukouskirjan (Common Prayerbook 1549), jonka mukaisesti järjestettiin jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset.
Elisabet I
Anglikaanisesta kirkosta tuli siis protestanttinen kirkkokunta, vaikka se muistutti monessa asiassa katolista kirkkoa. Kuningas antoi kuitenkin 1530-luvulta lähtien lakkauttaa satoja vuosia maassa toimineet luostarit, joiden omaisuus siirtyi kruunulle.
Kamppailu Englannin kirkosta jatkui pitkään HenrikVIII kuoleman jälkeenkin. Kun Englannin kuningattareksi nousi Maria Tudor (1553-58), katolinen kirkko palautettiin takaisin ja sitä seurasivat vainot protestantteja kohtaan.
Keskitien tavoittelu katolisuuden ja protestanttisuuden välillä johti monien itsenäisten ryhmien muodostumiseen, joita kutsutaan independeiksi (riippumattomiksi)
ELISABET I , ANGLIKAANISEN KIRKON VAKIINNUTTAJA ENGLANTIIN
Kuningatar Elisabet ensimmäisen aikana (1558-1603) perustettiin uudelleen katolisesta kirkosta riippumaton Englannin kirkko. Hallitsijan arvonimeksi tuli "valtion ylin hallitsija kirkollisissa ja poliittisissa asioissa", mutta hänen valtansa ei enää ulottunut sanan ja sakramenttien hoitoon.
Kirkossa säilytettiin hienot jumalanpalvelusmenot loistavine papiston messupukuineen, kellojensoitto ja suitsutukset, mutta vastoin katolisen kirkon tapoja, papit saivat mennä naimisiin.