KUVIA USKONTOON

SUOMEN EV.LUT. KIRKKO

TEHTÄVIÄ

Mitä muistat Agricolasta ?

 

MIKAEL AGRICOLA   - SUOMEN USKONPUHDISTAJA   1510-1557

 

 

 

Prnajan kirkko

 

PERNAJA - SYNTYMÄPAIKKAKUNTA

Mikael Agricola syntyi Uudellamaalla Pernajan Torsbyn kylässä varakkaan maanviljelijän perheeseen noin 1510. Mikaelin isä Olavi oli i ruotsinkielinen ja äiti luultavasti suomenkielinen. Osasiko Agricola jo lapsesta lähtien molempia kieliä, on edelleen kiistanalaista. Suurin osa väestöstä oli ruotsinkielisiä

Poika sai nimensä varmaankin Pernajan kirkon oman suojeluspyhimyksen mukaan. Koska tuohon aikaan sukunimiä ei käytetty maanviljelijäväestön keskuudessa, kutsuttiin häntä vain Mikael Olavinpojaksi.

Mikaelilla oli useita sisaria, joiden haltuun tila joutui myöhemmin vanhempien kuoleman jälkeen. Nykyäänkin  Agricolan kotitilan paikka tunnetaan hänen sisarenpoikansa nimen mukaisesti Sigfrids.

 

 

 

Vahataulu, jota käytettiin kirjoittamisen opetteluun.

Kouluun lähteminen ei ollut kaikille talonpoikien lapsille mahdollista. Joka kylässä ei ollut koulua , piti lähteä pitkienkin matkojen taakse. Vanhempien piti myös maksaa koulumaksu, asunto ja ruoka. Siihen tarvittiin melko varakas  talo . Pernajan kirkkoherra havaitsi Mikaelin lahjakkaaksi ja luultavasti hänen toimestaan Mikael lähti lähimpään koulukaupunkiin, Viipuriin.

 

 

 

 

 

 

 
 

Viipuri Agricolan aikana

VIIPURISA KOULULAISENA

Viipuri oli erittäin kansainvälinen kaupunki, jossa Mikael oppi myös jonkin verran saksaa. Mikael Olavinpoika kirjoittautui Viipurin kaupunkikouluun. Opiskelu oli aloitettava latinan kielestä. Koulupäivä alkoi kello viisi ja päättyi iltapäivällä kello viisi. Sunnuntaisin kaikkien koulupoikien tuli laulaa avustajana messussa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Koulussa rehtori opetti kaikkia eritasoisia ryhmiä, joskus hän saattoi ottaa avukseen jo kokeneemman oppilaan. Tähän aikaan rehtorina oli Johannes Erasmuksenpoika, joka oli kiinnostunut latinasta ja kreikan kielestä humanismin ihanteiden mukaisesti.

Viipurissa oloaikanaan Mikael otti käyttöön myös sukunimen: Agricola, joka on latinaa ja merkitsee maanviljelijää.

 

 

SAMAAN AIKAA WITTENBERGISSÄ

Kolme vuotta aikaisemmin kuin Agricola tuli Viipuriin kouluun oli Saksassa Martti Luther saanut aikaan uskonpuhdistuksen  1517 .

Agricola kuuli luultavasti jo Viipurissa uskonpuhdistuksesta, sillä hän opiskeli siellä yhteensä 8 vuotta. Saksalaisten kauppiaiden mukana kulkeiutui kirjoja ja uutisia uskonpuhdistuksesta.

 
 

Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa

 

VÄSTERÅSIN VALTIOPÄIVÄT 1527

Ruotsi-Suomen kuningas Kustaa Vaasa oli saanut aikaan Vesteråsin valtiopäivillä 1527 asetuksen uskonpuhdistuksesta. Kuninkaasta oli tullut oli kirkon korkein johtaja ja kirkon ”liika omaisuus” oli peruutettava valtiolle.

Kuningas nimitti Turun piispaksi suomalaisen dominikaanimunkin Martti Skytten. Tälle nimitykselle ei haettu ensimmäistä kertaa paavin suostumusta. Suhteet Roomaan oli katkaistu.

 
 

Daavidin psalttari. Kirja on todennäköisesti kuulunut Agricolalle ja reunamerkinnät ovat hänen käsialaansa

 

TURUSSA PIISPAN KANSLERINA

Skytte kutsui Viipurista Johannes Erasmuksenpojan kanslerikseen Turkuun. Hänen mukanaan tuli Mikael Agricola, josta tuli piispan kirjuri . Agricolasta tuli piispan kansleri jo vuoden kuluttua, sillä Johannes Erasmuksenpoika kuoli.

 
   

PiispaMartti Skytte oli innostunut uudesta luterilaisesta opista ja keskusteli siitä varmaankin kanslerinsa kanssa.  Agricola käytti jo tässä vaiheessa Lutherin postillaa ja teki siihen reunamerkintöjä.

 Merkinnät koskevat lähinnä Agricolan omia arvioita Raamatun pohjalta Lutherin ajatuksista 

Agricola jatkoi opintojaan papiksi ja aloitti kreikan kielen opiskelun. Uskonpuhdistuksen yhtenä suurena tavoitteena oli Raamatun  kääntäminen kansankieliseksi. Jos työn halusi tehdä perusteellisesti, oli osattava Vanhan testamentin alkuperäiskieltä hepreaa ja Uuden testamentin alkuperäiskieltä kreikkaa.

 Valmistuttuaan papiksi 1531 hän kierteli piispan kanssa seurakunnissa tarkastusmatkoilla. Näillä matkoillaan hän sai hyvän kokonaiskuvan Suomen kirkollisesta elämästä.

 
 

Wittenbergin linnankirkon teesiovi                                   Wittenbergin yliopisto

 

WITTENBERGISSÄ OPISKELIJANA

Suomesta oli jo pitkään lähetetty nuoria opiskelijoita Keski-Euroopan yliopistoihin saamaan opillista sivistystä, jota Suomessa ei vielä ollut. Kohteina olivat olleet: Pariisi, Praha, Leipzig, Erfurt, Rostock. Uskonpuhdistuksen tapahduttua, ehdottomaksi ykköseksi nousi tuohon aikaan noin kahden tuhannen asukkaan kokoinen Wittenberg. Agricolan saapuessa Wittenbergiin siellä oli noin tuhat opiskelijaa ympäri Eurooppaa. Opetuskielenä oli edelleen katolisen kirkon perintönä latina.

Agricola kirjoittautui vuonna 1536 Wittenbergin yliopiston filosofiseen tiedekuntaan, jossa hänen opettajanaan oli Lutherin työtoveri Philip Mlanchton. Hänen päämääränsä oli oppia kreikkaa ja suorittaa maisterintutkinto.

Agricola oli aloittanut jo Turussa Uuden testamentin käännöstyön ja jatkoi sitä nyt edelleen Wittenbergissä.

Maisterintutkinto tuli valmiiksi kolmessa vuodessa ja edessä oli paluu takaisin Suomeen 1539.

 
 

 

TURUSSA KATEDRAALIKOULUN REHTORINA

Agricola toimi Turussa ensin katedraalikoulun rehtorina . Tähän virkaan joutui aina viimeksi Euroopan yliopistoista palannut.  Tehtävään sisältyi myös jäsenyys tuomiokapitulissa.

Kun kuningas Kustaa Vaasa  pyysi totuttuun tapaan katedraalikoulun poikia Tukholmaan  kuninkaan kansliaan kirjureiksi, ei Agricola suostunut tähän, sillä se olisi merkinnyt tappiota Suomen tulevalle papistolle. johon tehtävään Agricola oli ajatellut kasvattavansa katedraalikoulun poikia. Kieltäytymisestä oli seurauksena Agricolan erottaminen rehtorin virasta.

 
 

 

 

1550 Turun piispa Martti Skytte kuoli . Kuninkaan olisi pitänyt uuden käytännön mukaan nimittää uusi piispa. Tätä saatiin odottaa vielä neljä vuotta. Vihdoin vuonna 1554 kuningas kutsui Tukholmaan mahdollisia piispaehdokkaita. Kuningas ei kuitenkaan nimittänyt uutta piispaa  vaan kaksi ordinariusta. Kuningas jakoi Turun hiippakunnan kahdeksi hiippakunnaksi: Turun ordinariukseksi tuli Mikael Agricola ja Viipurin hiippakunnan ordinariukseksi Paavali Juusten.

Käytännössä ordinariuksen virka oli piispan  virka, mutta nimityksellä kuningas halusi korostaa omaa valtaansa myös kirkon asioissa. Piispat olivat nyt valtion virkamiehiä.

Turun piispana toimiessaan Agricola kasvatti uuden luterilaisen papiston Suomen kansalle.

 
 

ABC.kirjan näköispainos

 

KIRJAKIELEN ISÄ

Ensimmäinen suomenkielinen Agricolan kirja oli aapinen 1543. Se sisälsi myös katekismuksen pääkappaleet.

Se meinen / ioca olet taiuasa.
Pyhetty olkon
sinun nimmes. Lehestulkon
sinun waldacunnas.
Olcon sinun tactos nijn
maasa quin on taiuassa
.

Agricola pyysi kuningas Kustaa Vaasalta rahoitusta suomenkieliselle Uudelle testamentille. Kuningas kieltäytyi, joten Agricola painatti sen omalla kustannuksellaan. Se ilmestyi 1548

Käännöstyössään hän tarvitsi Wittenbergissä oppimaansa kreikankielen taitoa , sillä hän käytti alkukielistä Uutta testamenttia yhdessä ruotsin- latinan- ja saksankielisen tekstin kanssa. Lutherin esimerkin mukaisesti kansan oli itse voitava lukea omalla kielellään Raamattua. Tässä työssään hän loi suomen kirjakielen,mistä hän on saanut kunniamaininnan Suomen kirjakielen isä.

Koko Raamattu ilmestyi suomeksi 1642. Siinä on osia, jotka ovat Agricolan suomentamia, mutta hänen työnsä keskeytyi varojen puutteeseen.

Käännöstyö oli erittäin hankalaa, sillä suomenkielestä puuttui sanoja, joita Agricola olisi tarvinnut. Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi luoda niitä itse. Edelleenkin jokapäiväisessä (Agricolan keksimä sana) kielenkäytössämme on lukuisia Agricolan luomia sanoja. Ajan kuluessa monet ovat jääneet pois käytöstä ja korvautuneet uusilla, kuten esim. jalopeura.

Muita Agricolan teoksia ovat:

Rucouskirja Bibliasta 1544

Käsikirja Castesta ja muista Christikunnan Menoista 1549

Messu eli Herran Echtollinen 1549

Se meiden Herran Jesusen Christusen Pina, ylesnousemus ja taiuasen Astumus, niste Neliest Euangelisterist coghott 1549

Dauidin Psaltari 1551

Weisut ja Ennustoxet Mosesen laista ja Prophetista Wloshaetut 1551

Ne Prophetat. Haggai. Sacharja. Maleachi 1552

 
 

Pyhän Sofia tuomiokirkko Novgorodissa

 

 

RAUHANNEUVOTTELIJANA  MOSKOVASSA

Turun piispat toimivat myös valtiollisissa tehtävissä. 1555 Kustaa Vaasa lähetti Agricolan valtuuskunnan kanssa Moskovaan neuvottelemaan  tsaari Iivana Julman kanssa rauhasta. Agricola valittiin tähän tehtävään, sillä piispan kanslerina toimiessaan hän oli piispantarkastusmatkoilla perehtynyt  rajariitoihin.

Monia kuukausia kestäneiden neuvotteluiden päätteeksi, rauha saatiin solmittua, Vielä paluumatkalla  se pitiristiä suutelemalla vahvistaa Novgorodissa . 

 
 

 

Kun seurue lähti reellä liikkeelle Novgorodista, ei haluttu kiireen vuoksi pysähtyä , sillä sodan loppumisesta haluttiin saada viesti nopeasti perille.  Agricola tunsi itsensä sairaaksi jo pidemmän aikaa. Kun seurue oli tullut lähelle Viipuria Uudenkirkon pitäjän Kyrönniemeen, Agricola kuoli 9.4.1557

 
   

Nykyään Viipurin entinen tuomiokirkko on täysin korjaamatta ja lähinnä kaatopaikkakäytössä. Lue uusista suunnitelmista

 

Hänet haudattiin silloiseen Viipurin tuomiokirkkoon. Hänen tarkkaa hautapaikkaansa kirkon lattian alla ei tunneta, mutta oletettavasti se oli saarnastuolin lähellä.