top of page

VALTIOSHINTOLAISUUS

1800-luvun jälkipuoliskon suurten yhteiskunnallisten uudistusten yhteydessä haluttiin uskonnolle antaa merkittävä asema. Uskonto ikivanhoine myytteineen, antoi vastauksia jumalien, ihmisien, keisarisuvun ja koko Japanin saarten synnystä, riitit, miten kameja tuli palvella . Tämä kaikki oli yhteistä pääomaa, jonka päälle oli hyvä rakentaa vahva yhtenäinen valtio, jonka suojeluksessa yhteiskunnan eri alueiden modernisoituminen voisi turvallisesti ja rauhanomaisesti tapahtua. Tältä pohjalta luotiin käsite valtioshintolaisuus, jonka käsitettiin olevan osa shintolaisuuden päähaaraa eli pyhäkköshintolaisuutta.

Shintolaisuudesta tehtiin samassa yhteydessä valtionuskonto ja Japanin keisarin polveutumismyytti auringonjumalatar Amaterasusta korotettiin opinkappaleeksi, jota ei saanut asettaa kyseenalaiseksi. Keisarinpalvontaa pidettiin valtiollisena hyveenä ja isänmaallisena tekona. Keisarista tuli ylipappina hengellinen johtaja ja keisarina maallinen johtaja. Hän palveli kansaa ja kansa häntä.

Nykyinen keisariNaruhitoastui valtaan 20.10.2019 perinteisessä asussa,"Seremonian ensimmäisessä vaiheessa keisarilliset kamariherrat kantoivat valtiollisia ja yksityisiä sinettejä saliin yhdessä kahden Japanin"kolmen pyhän aarteen" – miekan ja jalokiven – kanssa, jotka yhdessä peilin kanssa ovat valtaistuimen symboleja." Keisari Naruhito on126. Japanin keisari,jolla ei enää ole jumalallista auktoriteettia. Hänen isänsä keisari Akihito pakotettiin toisen maailmansodan tappion jälkeen sanoutumaan irti jumalallisesta syntyperästä.

 

 Shintolaisuus ei ole enää Japanissa valtionuskonto, uskonto ja valtio erotettiin toisen maailmansodan jälkeen, mutta se on silti kansallisuskonto.

bottom of page