JUUTALAISUUDEN PÄÄSUUNTAUKSET

Ortodoksijuutalaiset

Ortodoksijuutalaisia on Israelissa  nykyään 20 prosenttia väestöstä. Se on Israelin vallitseva uskonto ja sitä johtaa kaksi ylirabbia.

 Heidät tunnistaa miesten mustista asuista, ohimokiharoista ja parrasta. Heidän synagogissaan miehet ja naiset istuvat erikseen: Naiset parvekkeella, miehet alhaalla salissa. Jerusalemin itkumuuri on jaettu aidalla miesten ja naisten puoliin. He eivät hyväksy naisrabbeja.

Ortodoksijuutalaiset tulkitsevat Tooraa tiukimmin. He uskovat kirjaimellisesti, että Jumala välitti Tooran Moosekselle, joka merkitsi sen muistiin eikä ihmisellä ole oikeutta muuttaa siitä mitään. He uskovat Jumalan ja Israelin kansan rikkomattomaan liittoon, joka vaatii lakien ehdotonta noudattamista. Rabbiinitraditio on ainoa oikea tapa tulkita lakeja. Tästä syystä Talmudin opetuksessa tärkeä rooli on rabbiinikouluilla. Moses Maimoniden (1135-1205) 13 uskonkohtaa  uskonopin ytimenä on edelleen keskeisessä asemassa.

Ortodoksijuutalaisuuden sisällä on vielä tiukempi linja: Ääriortodoksit, haredit.

Hasidit

 

Hasidien ryhmän perusti 1700-luvulla Baal Shem Tow köyhien askenasijuutalaisten keskuudessa Itä-Euroopassa. He protestoivat ortodoksijuutalaisuuden  rabbiinisen perinteen oppineisuuden korostamista. Liikkeen sanoma vetosi varsinkin kouluja käymättömiin maalaisiin. Heille uskonnon piti olla enemmän tunteisiin  vetoavaa,  yksinkertaista korutonta, mutta myös iloista hurskautta .

Monille vainoista kärsineille juutalaisryhmille tämä uskonmuoto antoi enemmän lohtua  ankeissa elämänolosuhteissa.

He uskovat, että heidän johtajillaan on rabbeja enemmän erityisiä  hengellisiä lahjoja.

Nykyään liike on suosittu Yhdysvalloissa ja Israelissa.

Reformijuutalaisuus

 

Juutalaisiin kohdistuva sorto oli valistusajan aatteiden mukaisesti heikentynyt ja juutalaiset pystyivät elämään vapaammin. 1791 Ranska myönsi Euroopan ensimmäisenä maana juutalaisille täydet kansalaisoikeudet. Ranskaa seurasi Hollanti 1798.

Kuva: Wikimedia  GNU Free Documentation license

Reformijuutalaisuus syntyi Saksassa 1800-luvun alussa. Sen varhaisimpia puolestapuhujia oli Abraham Geiger Frankfurtista.

Juutalaiset pääsivät vähitellen sulautumaan eurooppalaiseen älylliseen ja kulttuuriseen valtavirtaan. Nämä uudet virtaukset vaikuttivat juutalaisuuden uudistumiseen. Monet halusivat kuitenkin säilyttää juutalaisuutensa, mutta samalla olla  mukana valtaväestön kulttuurissa. Nyt omaa juutalaista perinnettä ja uskontoa oli katsottava uudella tavalla.

Uutta oli opetus siitä, että jokaisella juutalaisella oli vastuu sitä maata kohtaan, jossa eli eikä pelkästään omaa uskoa kohtaan. He käsittävät, että Tooraan oli koottu useita eritasoisia perinteitä, se ei ollut enää ehdoton kirjaimellisesti otettava laki. Perinteitä tuli tulkita sen valossa, mikä on tänä päivänä hyväksyttävää. Oli toivottavampaa etsiä Toorasta hyvän elämän ohjeita, sillä moraalisesti hyvä elämä on parasta Jumalan palvelemista.

Reformijuutalaisissa synagogissa naiset ja miehet istuvat yhdessä, saarna on kansankielinen , jumalanpalveluksissa käytetään urkuja ja naisetkin voivat olla rabbeja. Tytöille järjestetään poikien bar mitsva-juhlaa vastaava batmitsva-juhla.

Konservatiivinen juutalaisuus

 

Konservatiivinen juutalaisuus on syntynyt Yhdysvalloissa 1800-luvun lopulla. Toisten lähteiden mukaan Saksassa 1840-luvulla. Suuntaus syntyi keskitieksi ortodoksijuutalaisuuden ja reformijuutalaisuuden välille. Sen kehitti Solomon Schechter. 

Tässä suuntauksessa rabbiiniperinne on säilytetty.

Tooran ohjeet halutaan mukauttaa kulloiseenkin yhteiskuntaan sopiviksi.  Tooran ja juutalaisen perinteen kunnioittaminen nähdään kansallisen itsetunnon perustana.

Synagogajumalanpalveluksissa käytetään urkuja ja saarnat ovat  kansankielisiä.

Konservatiivijuutalaisuuden muoto on Yhdysvalloissa hyvin yleinen juutalaisuuden suuntaus.

Salomon Schechter Kuva: Wikimedia GNU Free Documentation License

Rabbi Mordechai Kaplan. Kuva:Wikipedia Commons GNU Free Documentation Licence.

Rekonstruktionismi

 

Rabbi Mordechai Kaplanin (1881-1983) tausta oli ortodoksijuutalaisuudessa. Hän halusi muotoilla juutalaisuuden uudelleen vastaamaan paremmin nykyaikaista ajattelua.

Hän sanoutui irti rabbiinisesta jumalakäsityksestä: Hän ei voinut pitää Jumalaa yliluonnollisena luonnonlakeja muuttavana olentona. Hänen mielestään Jumala oli olento, joka antaa ihmisille pelastusmahdollisuuden ja luo kaaoksesta kosmoksen. Jumala ei ole kaikkitietävä.

Hän hyväksyi raamatuntutkijoiden käsitykset, että Toora oli useiden eri henkilöiden kirjoittama. Rekonstruktivistit eivät pidä juutalaista lakia pyhänä eikä muuttumattomana. Tooran lait eivät ole ikuisia.

Rekonstruktionisteille juutalaiset uskonnolliset tavat: juhlapyhät ja  esineistö ovat  kansanperinnettä, joka rikastuttaa juutalaista kansaa ja sen henkistä elämää. Nykypäivään sopimattomista tavoista tulisi luopua ja jättää ne jokaisen itse valittaviksi omassa ympäristössään.

© 2020by IKONI--USKONTOKUVAT Proudly created with Wix.com                                                                                                                        Yhteydet: kirsti.suonsyrja@hotmail,fi