Mysteeriot käsitetään asioiksi, joita ihmisjärki ei pysty käsittämään. Ortodoksit uskovat Jumalan toimivan niissä salaisella tavalla, joka auttaa uskovaa hänen kilvoittelijan tiellään kohti jumalallistumista. Tämä tarkoittaa ortodoksisuudessa maailmankaikkeuden, mihin myös ihminen sen osana kuuluu, pyhittymistä Jumalan armovoimalla hyvän palvelukseen.
KASTE
MIRHAVOITELU
Kun ortodoksiperheeseen syntyy lapsi, vanhemmat miettivät tälle nimen. Usein nimi valitaan sen pyhän mukaan, jonka päivää vietetään lähinnä lapsen syntymäpäivää ja näin lapsi saa oman nimikkopyhän.
Kastetilaisuus järjestetään kirkon liturgian sisällä. Tässä halutaan pitäytyä alkuseurakunnan perinteessä. Lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Kastamisen jälkeen suoritetaan vielä toinen mysteerio, mirhavoitelu, jolloin juuri kastettu tulee osalliseksi Pyhästä Hengestä. Heti näiden toimitusten jälkeen lapsi on kelvollinen saamaan ehtoollisen eli eukaristian sakramentin
EUKARISTIA ELI
EHTOOLLINEN
Jokaisen ortodoksin tulee paastota aamu ennen kuin hän tulee ehtoolliselle.
Ortodoksisen kirkon ehtoollisoppi muistuttaa katolisen kirkon ehtoollisoppia, minkä mukaan ehtoollisaineen muuttuvat Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Ortodoksisessa kirkossa pappi sekoittaa leivän viiniin ja antaa nämä lusikalla suuhun. Tämä tapahtuu kirkossa ikonostaasin edessä. Tämän jälkeen ortodoksi siirtyy pienen sivupöydän luo, missä on niin sanottu jälkileipä.
Ortodoksinen kirkko ei hyväksy ehtoolliselle luterilaisia.
AVIOLIITTO
Kuva: Bairyna Pixabay
Kuvan kaksi kruunua, jota pidetään seremonian aikana vihittävän hääparin päiden päällä, kuvaavat morsianta ja sulhasta kuninkaaksi ja kuningattareksi , oman perheensä päiksi. Kruunu on myös marttyyriuden symboli. Kristityt marttyyrit pysyivät antamissaan lupauksissa uskollisina, kuten myös miehen ja naisen tulee avioliitossaan pitää antamassaan lupaukset.
Jos kuitenkin käy niin, että aviopari eroaa, kirkko hyväksyy sen ja voi vihkiä uudelleen.
PAPIKSI VIHKIMINEN
Papiksi vihkiminen tapahtuu kirkon sisällä liturgian yhteydessä ja sen suorittaa piispa. Seurakuntapapiksi aikova on usein naimisissa, sillä pappeuden saatuaan hän ei enää voi solmia avioliittoa. Ylempipapisto (piispat) eivät saa olla naimisissa. Tästä syystä piispaksi vihittävät tulevat melkein aina luostarilaitoksen piiristä.
Pappisvihkimyksessä piispa asettaa kätensä vihittävän pään päälle. Näin katsotaan apostolisen suksession siirtyvän eteen päin ja pappi saa piispalta valtuudet suorittaa papillisia tehtäviä kuten sakramenttien suorittamisen. Naisia ei vihitä papeiksi.
Alimpaan papistoon kuuluvat diakonit saavat myös vihkimyksen tehtäväänsä.
KATUMUKSEN SAKRAMENTTI
Katumuksen sakramentti tarkoittaa toimitusta, missä uskova tunnustaa syntinsä papille. Tilaisuus järjestetään kirkossa. Tähän sakramenttiin voi osallistua kaikki ortodoksisen kirkon jäsenet. Ensimmäinen kerta on yleensä heti kristinopinkoulun (vastaa sisällöltään luterilaista rippikoulua) jälkeen. Joissakin ortodoksisissa maissa on tapana osallistua tähän sakramenttiin ennen jokaista ehtoollista, mutta on tavallista, että tämä tapahtuu harvemmin. Silloin pääsiäisaikaa pidetään tähän toimitukseen sopivana.
Toimituksessa käsitetään olevan mukana katuja, pappi ja Kristus. Katuja tunnustaa syntinsä papille eikä pappi saa arvostella tai huomauttaa katujan synneistä. Kristus antaa kaikki katuvan tunnustamat synnit anteeksi. Pappi asettaa polvistuneen katujan pään päälle epitrakiilian eli papin tai piispan liturgisen vaatteen ja lukee synninpäästörukouksen, joka loppuu sanoihin:"Sen tähden murehtimatta enää tunnustettuja rikkomuksia mene rauhaan.”
SAIRAANVOITELU
Jos ihminen tuntee itsensä vakavasti sairaaksi, hän voi kutsua papin luokseen ja pyytää häneltä tätä sakramenttia. Sairaanvoitelu on mahdollinen useamman kerran elämän aikana.
Pappi rukoilee sairaalle terveyttä, jolla tarkoitetaan sekä ruumiillista että hengellistä terveyttä. Samassa yhteydessä pappi voi suorittaa myös katumuksen sakramentin sekä antaa sairastuneelle ehtoollisen.